Hämeenlinnassa oli v. 1930 toimivia partiolippukuntia kaksi, Hämeenlinnan Metsänkävijät ja Pirteät. Metsänkävijöiden sisäisten erimielisyyksien johdosta erosivat lippukunnasta Eino ja Veikko Arohonka sekä Aarre Alanne. He innostuivat uuden lippukunnan perustamisajatuksesta. Asiaa pohdittiin elokuussa 1930 ja mukaan tulivat Urho Purhonen ja Tapiovaaran Kalervo ja Ilmari. Suunnittelupaikkoina olivat Aarne Alanteen koti ja Tapiovaaran huvila katumajärven rannalla.
Ollessaan silloin vasta teini-ikäisiä pojat päättivät etsiä lippukunnalle vetäjän. Hämeen Rautakaupan johtaja todettiin mieheksi, joka kaupunginpuiston leirinäytöksessä oli innostuneena tutustunut Metsänkävijöiden esityksiin. Kipinä saatiin syttymään, eikä Aarne Peltonen halunnut kieltäytyä. Vielä saatiin mukaan Jääkäritykistörykmentissä palveleva luutnantti Viktor Vähätupa, joka oli aiemmin partioinut Lappeenrannassa.
Suuri hetki koitti elokuun 26 päivänä 1930. Silloin kokoontuivat kaikki mainitut henkilöt luutnantti Vähätuvan asuntoon Suomen kasrmilla. Tästä tapahtumasta kertoi Hämeen Sanomat seuraavasti 2.9.1930:
Jaarlin Pojat
Tiistaina 26.8 kokoontui useita asianharrastajia keskustelemaan uuden partiojärjestön perustamisesta Hämeenlinnaan. Yksimielisesti päätettiin perustaa sellainen nimeltään “Jaarlin Pojat” tunnusväreinään musta ja lohenpunainen. Paitsi yleisiä partioaatteita ja -toiminta-aloja kuuluu järjestön ohjelmaan mm. urheilu ja soiton harrastaminen.
Järjestön johtajaksi valittiin liikkeenjohtaja Aarne Peltonen ja apulaisjohtajaksi Viktor Vähätupa. Kun järjestöllä lisäksi on käytettävänään kokeneita partiojohtajia kussakin perustetussa neljässä vartiossakin ja pennuissa, oli se valmis heti aloittamaan toimintansa ja ottamaan vastaan uusia jäseniä. Pennuiksi otetaan 9-11 vuotiaita poikia, 12-vuotiaat ja vanhemmat pääsevät suoraan vartioihin. Ilmoittautumisia vastaanottavat lyseolainen Oiva Lumme ja yhteiskoululainen Antti Jussila sekä Kalervo Tapiovaara.
Järjestö toivoo saavansa alkutaipaleelta lähtien osakseen ymmärtämystä ja tukea.
Perustamistilaisuudessa valittiin vartionjohtajiksi Kalervo Tapiovaara, Aarre Alanne, Urho Purhonen ja Eino Alen. Kaikki läsnäolleet katsottiin kuuluviksi järjesteytoimikuntaan, joka otti ensitehtäväkseen jäsenten hankkimisen. Noin kaksi viikkoa myöhemmin oli jäsenmäärä jo riittävä, ja johtokunta kokoontui.
Hämeen Sanomat kirjoitti kokouksesta seuraavasti 13.9.1930:
Jaarlin Pojat – Eilisessä johtokunnan kokouksessa päätettiin mm. seuraavaa: Hyväksyttiin SPPL:n mallisäännöt pääpiirteittäin “Jaarlin Poikain” säännöiksi; päätettiin pitää järjestökokous ensi sunnuntaina lyseolla alkaen kello 11.30 seuraavalla ohjelmalla: alkusoitto, puhe, uusien jäsenten ilmoittautumine, “Jaarlin Pakinat”, urheiluedustajien vaali, sääntöjen määräämät asiat, “leiritennis”, vartioihin jako, yhteislaulua, loppu. Huomautetaan vielä, että tilaisudessa otetaan vastaan uusia jäseniä, joilla olisi oltava holhoojan kirjallinen suostumus mukanaan. Vanhemmat ovat myös tervetulleita tilaisuuteen.
Lyseon voimistelusalissa vahvistettiin aiemmat suunnitelmat. Nyt muodostettiin neljä vartiota: Karhu, Huuhkaja, Susi ja Kotka, joita johtivat jo vartionjohtajiksi valitut.
Tietojen mukaan Huuhkaja-vartioon kuului vain lyseon 7-luokkalaisia ja muut vartiolaiset olivat 12 vuotta täyttäneitä. Noin 20 nuorinta muodostivat sudenpentuosaston. Sudenpennut, nykyiset kolkat, jaettiin Kettu-, Ahma- ja Susivartioihin. Vanhempainneuvostoon valittiin tietojen mukaan ainakin seuraavat: metsänhoitaja Kalle Tapiovaara, asioitsija Juho Alen puolisoineen, kaupungin sairaanhoitaja Lempi Aven sekä lyseosta rehtori Hemminki Karjalainen ja lehtori Antti Valve.
TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN
Lippukunta oli rakenteellisesti valmis. Toiminta oli innostuksen johdosta alusta pitäen ripeätä. Kokouksissa, joissa käytiin säännöllisesti, tutustuttiin sen ajan partiotietoihin ja taitoihin koko sydämestä. Jopa pidettiin luonnollisena erottamista lippukunnasta kolmen “hämärän” poissaolon jälkeen.
Aluksi ei ollut omaa toimintapaikkaa, vaan kokoonnuttiin eri jäsenten kotona. Mutta talvella 1931 antoi Arohongan veljesten isä kellarihuoneen omistamastaan kiinteistöstä Lukiokatu 23:n pihasta lippukuntalaisten käyttöön. Tästä matalasta huoneesta “väsättiin” oivallinen partiopaikka. Se sai nimekseen Luola, mikä on säilynyt nimenä myöhemmissäkin toimintatiloissa.
Jo kahden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta 26.10.1930 järjestettiin ensimmäinen lupauksen antotilaisus, silloiselta nimeltään Jaarlin Pojakis-lyöntitilaisus, lyseon voimistelusalissa. Lupauksen antajia oli peräti 30.
Ensimmäinen leirikin saatiin rakennetuksi jo 1931 heinäkuussa Tyrvännön Lammassaaren luoteispäähän. Sittemmin kesäleirejä pidettiin säännöllisesti tuossa Hannukkalan perikunnan omistamassa saaressa. Tyrväntöläinen kauppias Mattila antoi korvauksetta leiriläisten käyttöön joka vuosi veneitänsä.
(Artikkelin kuva on otettu Jaarlin Poikien ensimmäisen lippukunnanjohtajan Pösön eli Aarne Peltosen läksiäistilaisuudesta 12.4.1931)
JaPojen jäsenistöä vuonna 1931 Lyseon juhlasalissa. Alla olevan kuvan vasemmassa reunassa seisovat johtajat Aarne Peltonen ja luutnantti Viktor Vähätupa. Kuvassa ovat ylärivissä Aarre Kuusalo, Veikko Arohonka, Antero Alpola, Aarre Hallamo, Sakari Leiponen, Väinö Hannukkala, Seppo Sara, Matti Tapiovaara ja Yrjö Mäkinen. Toiseksi ylimmässä rivissä ovat Kalervo Tapiovaara, Rurik Andersin, Reino Purhonen, Urho Purhonen, Oiva Lumme, Mauri Visuri, Leo Noro, Aarre Alanne ja Into Kurri. Keskimmäisessä rivissä seisovat Nieminen, Eero Malin, Martti Lehtinen, Martti Salminen, Ilmari Tapiovaara, Pertti Viljanen, Erkki Fernelius, Helmer Littu ja Aarne Lehtonen. Toiseksi etumaisessa rivissä ovat Saarinen, Erkki Sirkkola, Ahtola, Väinö Tapiovaara, Olli Kausti, Aarni Korpimaa, Erkki Korkama, Teppo Sara ja Ilari Alpola. Eturivissä ovat Paavo Pennola, Unto Viinikka, Reijo Ojanen, Lauri Heinänen, Kalervo Kojamo, Osmo Tapiovaara, Heikki Hannukkala, Ilmo Kaukola ja Pentti Airisto. Kuva JP.
Partiolippukunta Jaarlin Pojat 
Vastaa